Tuorlan historia

Turun Vartiovuorenmäelle valmistui vuonna 1819 Suomen ensimmäinen tähtitorni, jonka suunnitteli Carl Ludwig Engel. Vuonna 1827 syttynyt Turun palo aiheutti pääkaupungin siirtymisen Helsinkiin ja samalla Turun Akatemia muutti Helsinkiin. Tähtitorni kuitenkin selvisi palosta ja sen erottaa edelleen hyvin Turun katukuvassa Vartiovuorenmäeltä.  Akatemian muuton jälkeen Turussa tähtitieteen tutkimus loppui, kunnes Yrjö Väisälästä tuli vuonna 1923 fysiikan professori vastaperustettuun Turun Yliopistoon.

Vuonna 1936 Turun Iso-Heikkilään valmistui Turun Yliopiston tähtitorni ja se korvasi aiemmin lähellä sijainneen puisen tähtitornin, joka oli tuhoutunut tulipalossa. Tähtitiedettä harjoitettiin paikalla niin Turun Yliopiston kuin myös Turun Ursan toimesta, kunnes lopulta mm. valosaasteen lisääntymisen vuoksi Yrjö Väisälä siirsi observatorion Tuorlan Laukkavuorelle. Turun Ursan toiminta kuitenkin jatkui Iso-Heikkilässä ja se jatkuu edelleen. Tämän lisäksi Yliopisto käytti Iso-Heikkilän tähtitornia mm. harjoitustöissä vuoteen 1972 saakka. Ursa, joka on tähtitieteen harrastajien yhdistys, on tehnyt yliopistojen kanssa pitkään yhteistyötä ja Yrjö Väisälä oli yksi Ursan perustajista vuonna 1921.

17.4.1950 Tuorlan kartanon ylläpitäjät hyväksyivät yliopiston observatorion siirron Iso-Heikkilästä Tuorlan Laukkavuorelle ja Tuorlan observatorion tarkat suunnitelmat, jotka käsittivät meteorologiset ja optiset havaintolaitteet, valmistuivat vuonna 1951. Virallisesti Tuorlan observatorio perustettiin 29.4.1952. Ensimmäisenä paikalle valmistui optinen tunneli (31.5.1952) ja ns. metrisen tähtitornin 6-metriä halkaisijaltaan oleva pystytorni valmistui 1953. Tämä yhdistyi kallion sisällä kalliotunneliin. Vasta seitsemän vuoden päästä tämä betonipilari sai huipulleen Tuorlan observatorion ikonisen tähtitornin kupolin.

Väisälän johdolla tehty tutkimus käsitti geodeettisen kolmiomittausverkoston rakentamisen etäisyysmittauksiin, optisen työn, Maapallon akselin liikkeiden mittauksia zeniitti-teleskoopilla sekä pikkuplaneettojen ja pyrstötähtien havaitsemista ja niiden ratojen laskemista. Professori, akateemikko Väisälä, toimi observatorion johtajana kuolemaansa asti 21.7.1971. Väisälän kädenjälki näkyy vahvasti myös nykyaikana, sillä hänen kehittämiään etäisyysmittausmetodeja käytetään edelleen geodesiassa ja mm. GPS-järjestelmä perustuu vahvasti Väisälän keksimiin metodeihin. Lisäksi Väisälän optiikan hiomisen osaamista jatkaa edelleen Tuorlassa Opteon Oy, joka on suuroptiikan hionnassa maailman tarkin.

Yrjö Väisälän kuoltua Liisi Otermasta tuli Tuorlan observatorion johtaja. Oterma toimi Väisälän lähimpänä työtoverinaan vuodesta 1938 lähtien, jolloin hän valmistui maisteriksi. Oterma väitteli tähtitieteen optiikan teoriasta vuonna 1955 ja vuonna 1965 viimein rahoituksen löydyttyä hänestä tuli ensimmäinen eksaktisten tieteiden naispuolinen professori Suomessa. Väisälä ja Oterma tutkivat paljon aurinkokunnassa liikkuvia pikkuplaneettoja ja vuosina 1941 ja 1942 Turussa löydettiin enemmän pikkuplaneettoja kuin kaikissa maailman muissa tähtitorneissa yhteensä. Väisälä, Oterma ja muut kollegat löysivät yhteensä 808 pikkuplaneettaa ja 4 pyrstötähteä.

Tuorlan Observatorion johtajat Oterman jälkeen:

1978-1980 Vilppu Piirola
– Piirola laajensi observatorion tutkimuskohteita polarisoiduilla tähtijärjestelmillä

1980-2002 Mauri Valtonen (lisäksi virkavapaan aikana johtajina toimivat Pekka Teerikorpi, Seppo Mikkola ja Chris Flynn)
– Tutkimus kasvoi huomattavasti, kun aktiivisista galakseista tuli yksi observatorion päätutkimusalueista
– Tähtien dynamiikka ja optiikka olivat yhä tärkeitä tutkimusalueita
– 1991 Tuorlasta tuli jälleen itsenäinen tutkimuslaitos yliopiston keskushallinnon välittömässä alaisuudessa
– 1995 Vilppu Piirola nimettiin Nordic Optical Telescope’n johtajaksi ja hän toimi tehtävässä vuoteen 2002 saakka

2002-2014 Esko Valtaoja
– Suuri osa tutkimuksesta valjastettiin avaruudessa tehtävään tähtitieteen ja astrofysiikan piiriin
– Observatorion mäelle rakennettiin uusi rakennus, johon saatiin 12 uutta työhuonetta ja vierasasunto vieraileville tutkijoille sekä lepotila havaitsijoiden käyttöön

2014-2018 Juri Poutanen
– Tutkijat muuttivat Observatoriolta Turun Yliopiston Quantumiin huhtikuussa 2018, jonka jälkeen observatorion rakennukset muutettiin tiedekeskustoimintaan sopiviksi.

2018-2020 Pasi Nurmi
– Tiedekeskus muutti Observatoriolta 2020 keväällä

 

2020-> Aimo Sillanpää
– Väisälän Avaruuspuisto perustettiin 19.4.2020 vaalimaan Tuorlan Observatorion rikasta historiaa ja jatkamaan Tuorlan Planetaarion ja Tiedekeskuksen tyylistä tiedeopetusta